Etelä-Savon Musiikkiteatteri- ja Oopperayhdistys
Arrow Down Icon

Tervetuloa Etelä-Savon maakuntakuoroon!

Maakuntakuoro aloittaa toimintansa 2024

Haluaisitko laulaa oopperaa tai isoja kirkkoteoksia? Haluaisitko laulaa kuorossa, jossa pääsee
haastamaan itseään ja nauttimaan upeasta musiikista eri puolilla Etelä-Savoa!
Etelä-Savon musiikkiteatteri ja oopperayhdistys ESMO perustaa maakuntakuoron vuonna 2024.
Kuoro on tarkoitettu kaikille kuorolaulun harrastajille, jotka haluavat laulamaan Etelä-Savon
alueella toteutettaviin isompiin kirkkomusiikkiteoksiin, oopperoihin tai muihin näyttämöteoksiin.
Harjoitukset pidetään periodeina aina produktiokohtaisesti. Ensimmäisen produktion harjoitukset
pidetään Juvan seurakuntakeskuksen salissa tai kirkossa sunnuntaisin.
Ensimmäisenä teoksena laulamme Händelin Messiaksen, joka esitetään Joroisten Musiikkipäivillä
19.7.2024.
Ensimmäiset harjoitukset ovat 21.1.2024 Juvan kirkossa.
Harjoitusten päivämäärät kevään 2024 osalta ovat tässä:
21.1. kirkko
11.2. seurakuntakeskuksen sali
10.3. kirkko
28.4. kirkko
19.5. kirkko

ILMOITTAUTUMINEN VIIMEISTÄÄN 31.12.2023
info@esmory.fi tai
Esmo ry:n puheenjohtajalle Mari Karjalainen 0408471493 tai kuoronjohtajalle Matti Makkonen
0400516429

Elinan surma -ooppera

 

OOPPERAN OSKAR – MELODIOIDEN MESTARI

 

Oskar Merikanto (1868-1924) on merkittävimpiä suomalaisia säveltäjiä. Hän oli aikansa tunnetuin, kansan Sibeliustakin enemmän rakastama säveltäjä, jonka teoksia kuultiin paljon konserteissa ja soitettiin kodeissa ahkerasti. Tämä ei ole ihme, sillä Merikannon tyyli oli lähestyttävä ja ammensi myös vaikutteita kansanperinteistä.

Tänä päivänä Oskar Merikanto tunnetaan erityisesti suomenkielisistä yksinlauluista, vaikka tuotannosta löytyy romanssien lisäksi myös paljon kokeilevampia ja modernimpia sävellyksiä. Uudistukset vei myöhemmin aivan uusille tasoille Merikannon säveltäjäpoika Aarre Merikanto (1893-1958).

Oskar Merikanto oli mukana lähes kaikessa, mitä 1900-luvun alun Suomen musiikkielämässä tapahtui. Hän työskenteli heti opinnoista valmistuttuaan Johanneksenkirkon urkurina Helsingissä, jossa hänen konserttiensa sanottiin keränneen tuhatpäistä yleisöä.

Merikanto oli taitava pianisti, urkuri, improvisoija ja säestäjä, joka kiersi Suomea eri muusikoiden ja laulajien kanssa. Lisäksi hän opetti Helsingin urkurikoulussa ja myöhemmin Musiikkiopistossa ja kirjoitti musiikkikritiikkejä sanomalehtiin.

Merikanto osallistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sävellyskilpailuun 1800-luvun lopussa ja lähetti kisaan teoksen "Pohjan neiti". Vaikka Merikannon orkestraatio oli tuolloin vielä vaatimatonta, teos voitti kilpailun erityisenä meriittinään mukaansatempaavat laulumelodiat. Toki se oli myös ainut kisaan lähetetty teos. Pohjan neidistä tuli näin virallisesti ensimmäinen suomenkielinen ooppera, joka saatiin lopulta ensi-iltaan Viipurin laulujuhlilla vuonna 1908. Toinen suomenkielinen ooppera tuli olemaan Elinan surma.


ELINAN SURMA -OOPPERA

 

1910 syntyi ajatus Kotimaisen oopperan perustamisesta. Laitos esittäisi saman katon alla vuorotellen suomen- ja ruotsinkielisten teosten ensi-illat ja hälventäisi samalla kieliriitojen aiheuttamaa kilpailua. Kotimainen ooppera aloitti 1911 perustajinaan Oskar Merikanto, Aino Ackte, Wäinö Sola, Eino Rautavaara, William Hammar sekä Edvard Fazer.

Samoina vuosina 1909-1910 Oskar Merikanto tarttui Elinan surma -taruun yhdessä libretisti Jalmari Finnen (1874-1938) kanssa. Oskar Merikanto toimi uuden Kotimaisen oopperan toisena pääkapellimestarina, johtaen esimerkiksi Wagnerin oopperoiden Suomen kantaesityksiä ja sai uusia aineksia sävellystyöhönsä.

Elinan surmassakin välähtelivät Merikannon loistavat melodiat, mutta tyyliltään musiikki oli täysromanttista, väkevää ja värikylläistä. Sävellysratkaisuissa nähdään myös aikanaan moderneja keinoja, kuten resitaatiota lauluilmaisun keinona ja Wagnerin suosimaa johtoaihetekniikkaa. Dialogi on siis usein sävellyksen keskiössä, ja jokaista tarinan henkilöä seuraa lavalla heidän sielunmaisemaansa heijasteleva musiikillinen teema.

Merikanto ja Finne ihailivat Wagnerin lisäksi Puccinia ja pyrkivät siksi Elinan surmassa italialaisen veristisen tyylin mukaisesti mahdollisimman todenmukaiseen ilmaisuun. Libretto pyrki kuvaamaan ihmisten tunteita kaunistelemattomina ja käyttäytymistä brutaalin rehellisesti. Tämän seurauksena Elinan surman tapahtumat etenevätkin dynaamisen rivakasti ja henkilöiden tuntereaktiot leimahtelevat.

Ohjaajamme Markku Pölösen sanoin tarinankerronnassa liikutaan “melodramaasta naurettavuuden rajalla taiteilevaan patetiaan”. Vaikka aihe on pahaenteinen ja ihmiskohtalot teoksessa aidosti traagisia, mainittu ote luo nykykatsojalle sinänsä sysimustan tarinan seuraamiseen oman riemastuttavan elementtinsä. Karikatyyrimäinen camp ja äkkiväärät käännökset tuntuvat tarkoituksenmukaiselta estetiikalta. 

Elinan surma valmistui Merikannon kesäpaikassa Vilppulan Kantolassa 21.8.1910 ja tuli ensi-iltaan vuonna 17.11.1911. Merikanto toimi oopperan kapellimestarina sekä harjoituspianistina. Ensi-ilta-miehityksenä nähtiin lähestulkoon sama joukko, joka perusti Kotimaisen oopperan. 

Kritiikeissä teoksen musiikkia arvostettiin, mutta librettoa moitittiin ehkä yllämainitun uuden kerrontatyylin myötä hätäiseksi ja laulusuorituksia ponnettomiksi. Toki kritiikkeihin on suhtauduttava varauksella, sillä yhden näistä on kirjoittanut teoksen ensi-illassa itse tenorina laulanut Wäinö Sola -siis omista kollegoistaan. Kriitikko Seppo Heikinheimo puolestaan epäili eräiden kieltämättä asiantuntevien arvioiden tekijäksi säveltäjä Merikantoa itseään.

Yleisö joka tapauksessa rakasti teosta, ja suositun suomalaissäveltäjän uuden oopperan esitykset olivat suuria tapauksia, joita tultiin katsomaan matkojen takaakin. Elinan surma nähtiin myös sopraano Aino Acktén 1912 perustamien Savonlinnan Oopperajuhlien tuotantona heti näiden toisena toimintavuotena 1913. Kun Merikanto eläköityi kapellimestarintehtävistä Kotimaisessa oopperassa vuonna 1922, hänet hyvästeltiin tällöinkin Elinan surman uudella esityksellä.

Tämän jälkeen Elinan surman esityksistä löytyy tietoja vielä Viron kansallisoopperasta marraskuulta 1927, Suomesta 30-luvulta ja Tampereen oopperasta vuodelta 1973, minkä jälkeen teosta ei ole enää esitetty. Elinan surman kaltainen suuri ja dramaattinen teos ei kuitenkaan ansaitse painua historiaan. Elinan surma kuuluu merkittävänä suomalaisena oopperana lavalle, johon se palaa nyt 50 vuoden tauon jälkeen Esmo ry:n tuotantona Mikkelissä 4.3.2023. 

 

TARINA

 

Elinan surma -oopperan tarinassa rikas kartanon isäntä Klaus Kurki tapaa Vesilahden kirkon portilla naapurin Suomelan talon nuoren Elina-tyttären ja ihastuu. Kurki elää kuitenkin susiparina edesmenneen vaimonsa siskon, hurjan Kirsti Flemingin kanssa intohimoisessa, nykytermein toksisessa parisuhteessa. Klaus pyrkii irtaantumaan menneisyytensä painolastista ja järkeilee tämän olevan mahdollista, mikäli hän solmii avioliiton nuoren, hyveellisen Elinan kanssa. Kirsti Flemingille Klausin suunnitelma ei tietenkään sovi, vaan hän ryhtyy omiin toimiinsa päästäkseen itse Klausin vaimoksi myös virallisesti, kirkon silmissä. Vimmaiseen menoon tempautuu mukaan myös Suomelan talon renki, nuori Uolevi, joka on elänyt lapsuutensa Elinan kanssa ja herää polttavaan rakkauteensa tätä kohtaan himpun verran liian myöhään.

Libretistinä toimi Jalmari Finne (1874-1938). Finne oli suomalainen kirjailija, suomentaja ja teatterinjohtaja, joka tunnetaan nykyään ennen kaikkea lastenkirjasarjastaan Kiljusen herrasväki. Hän toimi myös 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ohjaajana Suomalaisessa Teatterissa ja johtajana Kansallisteatterissa. Oopperoiden suomennoksia Finne laati Topeliuksen libretosta Fredric Paciuksen oopperaan Kaarle Kuninkaan metsästys, sekä Wagnerin libretosta Valkyyriaan.

Oopperan tarina perustuu vanhaan kalevalamittaiseen Elinan surma -balladiin, jonka alkuperän arvellaan olevan 1400-1500-luvun Euroopassa, sillä se muistuttaa tuolloin muuallakin kiertänyttä kansantarinaa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät tarinasta löytyvät 1700-luvulta, ja Elias Lönnrot kirjasi sen aikanaan ylös Suomen Kansallisepokseen 1849 toimiessaan kotiopettajana Laukon kartanossa.

Laukon kartano on nykyäänkin olemassa Pyhäjärven niemellä. Ensimmäiset merkinnät kartanosta ovat 1400-luvulta, jolloin todellinen Kurjen suku asettui Laukon kylään asumaan. Kartanon historiaan on liitetty vuosisatojen aikana monenlaisia taruja ja se on myös palanut poroksi useaan otteeseen. Klaus Kurki -niminen historiallinen henkilö on olemassa; hän oli Laukon Kartanon ensimmäinen varmuudella tiedetty omistaja, jonka pojasta Arvidista tuli viimeinen Suomen katolisen kirkon piispa.

 

 

”Kohtalo potkii munille eikä naisiin voi luottaa, mutta musiikki, se ei petä koskaan!”

Näin lausuu tangoelokuvani Onnen Maa sankari Tenho. Hän on ostanut joitakin Reijo Taipaleen levyjä varmuuden vuoksi useamman kappaleen siltä varalta, ”että jos kuluvat tai menevät rikki”.

Ihailin silloin ja edelleen Taipaleen tunteita tihkuvia tangotulkintoja, mutta LP jota tilasin Hollannista tukkijätkän tienesteilläni neljä kappaletta, jos kuluvat tai menevät rikki, sisälsi klassista musiikkia, Oboisti Heinz Holligerin tulkintoja Vivaldin, Marcellon ja Leclairin konsertoista. Levyvalintaani vaikutti epäonnistuneen rakkaustarinan muisto kuten Tenhollakin, siis klassista elämän mustelmiin. 

Ensimmäinen kosketus oopperamusiikkiin tapahtui divarissa, Mario Lanza kokoelmalevy. Lanzan tavassa laulaa on samaa epäakateemista tunteiden paatosta kuin parhailla tangolaulajilla. Ostin kyllä jatkossa levytyksiä jotka sisälsivät kokonaisia oopperoitakin, mutta loputtomiin resitatiiveihin se tyssäsi. Joku Arska tai Pertti on sanonut, että kukkakaupan puketissakin on välillä liikaa turhaa heinää, kun kuitenkin vain ne kukat sykähdyttävät. Toivottavasti en saa kenkää tästä tuotannosta jos tunnustan, että ensimmäinen ooppera jonka näin kokonaan oli oma ohjaukseni Taikahuilusta, haen vain takkini. Ohjasin ilmeisestä sivistymättömyydestäni huolimatta/välittämättä Joensuun Oopperayhdistykselle vielä Rigoleton ja Figaron häät, ilmeisesti tein jotakin oikeinkin.

Jos minä johonkin oopperan maailmassa kotiuduin, niin isoihin tunteisiin. Elokuvassa tunteita annostellaan säästeliäämmin, paatos on herkkä taitolaji. Oopperassa kaikki on muutamaa numeroa isompaa, tunteetkin ja minulle se sopii, saa rymistellä vapaammin. Musiikilla on  tärkeä asema elokuvieni ääniraidoilla ja olen minä yhden oopperaelokuvankin tehnyt, lyhyen TV-elokuvan Duetto Amoroso vuonna 2002. Pääosissa lauloivat Mari Palo ja Pentti Hietanen. Kirjoitin kuuteen klassikkoaariaan uudet sanat tuota elokuvaa varten uskaltamatta poiketa italialaisesta äänneasusta, etten käyttäisi "laulukelvottomia" vokaaleja. Niihin teksteihin menikin sitten kokonainen kesä, pitkä kesä.

Tämä ESMO ry:n tuottama Elinan Surma kiehtoo minua mahdollisuutena kuljettaa rinnakkain leipälajini elokuvan ja oopperatradition toimivimpia tehokeinoja. Mitään perin juurin tavallista ette tule näkemään, ette myöskään mitään itsetarkoituksellisen radikaalia, tunteita ei pihtailla, sen takaan.

 

-MARKKU PÖLÖNEN

Anu Ontronen -Kirsti Fleming

Mezzosopraano Anu Ontronen työskentelee oopperalaulajana Suomen Kansallisoopperassa, jossa
hänen roolejaan viime vuosina ovat olleet mm. Verdin La Traviatan Flora, Mozartin Figaron häiden
Marcellina ja Tsaikovskin Jevgeni Oneginin Larina. Muita Ontrosen aikaisempia rooleja ovat mm. Verdin Rigoleton Giovanna (Savonlinnan oopperajuhlat), Kuusiston Aino Ackten Emmy Achte (Etelä-Savon ooppera), Mozartin Taikahuilun 3. nainen (Metropolia AMK), Rossinin Il viaggio a Reimsin Melibea (MDW) sekä Verdin Falstaffin Mrs Quickly (MDW).

Ontronen valmistui kesällä 2016 Wienin musiikkiyliopiston oopperaluokalta ja työskenteli kaudella 2016/17 Suomen Kansallisoopperassa solistiharjoittelijana. Ontronen sijoittui jaetulle toiselle sijalle Lappeenrannan laulukilpailuissa 2016 ja voitti kesällä 2014 Kangasniemen laulukilpailujen jaetun 1. sijan.

Ontronen on Matti Salmisen säätiön vuoden 2011 stipendiaatti ja Suomen Wagner-seuran vuoden 2017 stipendiaatti. Ontronen on esiintynyt mm. Jyväskylä Sinfonian, Lappeenrannan Orkesterin, Hyvinkään orkesterin sekä NYKY-Ensemblen solistina.

 

Heikki Kilpeläinen -Klaus Kurki 

Heikki Kilpeläinen opiskeli musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiassa ja täydensi opintojaan Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa – tätä ennen hän oli jo valmistunut diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta.

Vuosina 1994-97 Kilpeläinen oli kiinnitettynä baritonisolistiksi Bremenissä, 1998-2000 Bonnissa, 2000-09 Düsseldorfissa ja 2010-15
Mainzissa. Lisäksi Kilpeläinen on esiintynyt mm. Zürichin, Geneven, Hannoverin, Stuttgartin ja Frankfurtin oopperoissa sekä Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Hän on esittänyt tähän mennessä noin 70 näyttämöroolia - mm. baritonipääroolit Verdin oopperoissa Macbeth, Falstaff, Don Carlo ja Naamiohuvit sekä Escamillo (Bizet: Carmen), Don Giovanni (Mozart: Don Giovanni), Enrico (Donizetti: Lucia di Lammermoor), Onegin (Tsaikovski: Jevgeni Onegin), Kurwenal (Wagner: Tristan ja Isolde) ja Beckmesser (Wagner: Mestarilaulajat).

Suomessa Kilpeläinen esiintyi oopperalaulajana viimeksi 2020 Oulun Fidelio-produktiossa (Pizarro), 2021 ympäri Suomea esitetyssä Ilkka Kuusiston säveltämässä oopperassa Taipaleenjoki (Yrjö Jylhä) ja vuonna 2022 baritonipäärooleissa Turun Cavallería rusticana/
Pagliacci -produktiossa (Alfio/Tonio). Taiteellista muuntautumiskykyään Kilpeläinen osoitti syksyllä 2022 Helsingissä Bernsteinin musikaalin Candide neljässä roolissa, joita hän esittää
myös Kuopiossa tammikuussa 2023.

Oratorio- ja orkesterikonserttien solistina Kilpeläinen on laulanut kotimaan ja Saksan lisäksi Ruotsissa, Sveitsissä, Ranskassa, Italiassa, Hollannissa ja Englannissa. Viime vuosina hänen esittämiä oratorioita ja konserttiteoksia ovat olleet Bachin Jouluoratorio ja Matteus-Passio, Mendelssohnin Paulus ja Die erste Walpurgisnacht, Beethovenin C-mollimessu ja Fantasia, Brucknerin Te deum ja d-mollimessu, Dvorakin Stabat mater, Rossinin Petit messe solennelle sekä Sibeliuksen Kullervo.

Vuonna 2022 hänen konserttiohjelmistossaan ovat Orffin Carmina burana, sekä Mozartin että Verdin Requiem, Händelin Messias ja sekä Bachin että Saint-Saensin Jouluoratorio. Liedkonsertteja Kilpeläinen on pitänyt eri Euroopan maiden lisäksi mm. kolmella matkallaan Japaniin.

 

Mari Karjalainen -Elina

Mari Karjalainen on kotoisin Kangasniemeltä ja suku Mäntyharjulta. Hän työskentelee Lahden konservatorion yksinlaulun lehtorina sekä freelancer-muusikkona. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Tallinnan musiikki- ja teatteriakatemiasta ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Karjalainen on toteuttanut useita juonellisia konserttikokonaisuuksia ympäri Suomea sekä ohjannut nuorten musikaaleja Kangasniemelle. Esmon toiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 2015. Oopperarooleista suurin on ollut Zerbinetta ooppera Box:n tuottamassa produktiossa Straussin Ariadne auf Naxos.

"On hienoa päästä esittämään oopperaa Mikkeliin ja Savonlinnaan. Mikkelistä syttyi oopperakipinä ja Savonlinnasalissa lauloin ensimmäisen oopperaroolini. Roolihenkilöni on oopperan alussa 16-vuotias niin kuin aikoinaan itsekin olin lauluopintoja aloitellessa."

Elinan rooli on oopperan nimirooli, jonka ympärille juoni punoutuu. Ooppera on Elinan roolille kasvutarina tytöstä naiseksi. Hänen kauneutensa ja viattomuutensa saa usean miehen pään kääntymään.
Elina itse unelmoi nuorena Uolevista, mutta komean Klaus Kurjen kosiessa on hän valmis rakastumaan tähän ja myöntyy vaimoksi. Klaus Kurki sovittaa syntejään naidessaan Elinan, vaikka sydän palaakin Kirstille. Naisten välinen ystävyys on hyvin yksipuolista ja kohtalo puuttuu peliin kun Elinalle valkenee lopulta Kirstin juonikkuus."

 

Eero Lasorla -Uolevi

Eero Lasorla on freelance oopperalaulaja. Lasorla valmistui laulun maisteriksi Roomasta konservatorio Santa Ceciliasta keväällä 2019. Pandemiasta johtuen laulutyöt loppuivat lähes kokonaan ja hän päätti täydentää osaamistaan pedagogisissa opinnoissa Turku AMK:ssa, jossa hän jatko-opiskelee tällä hetkellä

Lasorla on laulanut  tenoripääosat mm. oopperoissa Verdin Rigoletto, Donizettin Lemmenjuoma, Paciuksen Kaarle Kuninkaan metsästys sekä Stravinskin Hulttion tie. Hän on toiminut myös orkesterisolistina mm. teoksissa Mendelssohnin Elias-oratorio, Beethovenin 9.  sinfonia ja Rossinin Petit Messe Solennelle.

Lasorla on konsertoinut myös mm. Lokakuussa 2022 Roomassa Villa Lantessa, Sibelius-societyn soolokonsertissa yhdessä pianisti Marina Cesaralen kanssa, missä esiteltiin heidän yhdessä kirjoittamansa, vuonna 2020 julkaistu, koko Sibeliuksen lied-tuotannon käsittelevä kirja ”Jean Sibelius · Lieder”. Teoksen tarkoituksena on tuoda Sibeliuksen laulutuotantoa tutuksi italiankielisille. Italiassa hän on konsertoinut myös Liszt & Friends -festivaaleilla, sekä Santa Margerita Liguressa, Sibelius-festivaaleilla.

Lasorlaa ovat olleet tukemassa Tampereen Ooppera Ry, Suomen Kulttuurirahasto sekä Niilo Helanderin säätiö.

 

Laura Heinonen -Suomelan emäntä

Laura Heinonen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut sopraano, joka on opiskellut mm. Anita Välkin, Ritva-Liisa Korhosen, Mitsuko Shirain ja Hedwig Fassbenderin johdolla.

Heinonen on tehnyt lukuisia ooppera-, operetti- ja musikaalirooleja sekä konsertoinut niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hänet tunnetaan vahvoista roolitöistään, ekspressiivisestä äänenkäytöstään ja vivahteikkaasta lavatyöskentelystään.

Kilpailumenestyksistä mainittakoon ensimmäinen palkinto Kangasniemen laulukilpailussa, finaalipaikka Merikanto-laulukilpailussa sekä viides sija Saksassa kansainvälisessä Robert Stolz-operettilaulukilpailussa; viimeksimainittuun osallistui 90 osanottajaa 23 eri maasta.

Laura Heinonen kuuluu itsenäisen oopperaryhmän Ooppera Skaalan ensembleen, ja on ollut mukana toteuttamassa monia nykyoopperan rajojarikkovia kantaesityksiä.

 

Samuli Hyvärinen -Uoti

Mikkelissä lapsuutensa viettänyt Samuli Hyvärinen on sekä sellisti että laulaja. Hän valmistui Stadiasta vuonna 2005 sellonsoiton opettajaksi ja laulajaksi Metropoliasta 2013.  Hän on soittanut ja laulanut mm. Mikkelin Kaupunginorkesterin ja Sinfonietta Soin solistina.

Hyvärisen merkittävimmät oopperaroolinsa ovat W.A Mozartin Taikahuilun Papageno, G.Rossinin Sevillan Parturin Figaro ja R.Straussin Ariadne auf Naxosin Harlekiini. Samuli esiintyy aktiivisesti laulajana sekä sellistinä erilaisissa tilaisuuksissa sekä opettaa sellonsoittoa pääkaupunkiseudulla.

Samuli on Velkua Soi musiikkijuhlien perustaja ja taiteellinen johtaja, minkä lisäksi hän on ollut Merenkuningatar ja hänen poikansa kamarimusiikkifantasian tuottaja vuonna 2016.

 

Maija Rautasuo - Rouva Kirves

"Hei, olen sopraano Maija Rautasuo ja laulan tässä oopperassa Rouva Kirveen roolin. Valmistelen myös Elinan roolin sekä olen mukana kuorokohtauksissa. Olen alun perin kotoisin Kuusankoskelta, mutta luokanopettajaopinnot veivät minut aikoinaan Savonlinnaan, jossa tutustuin ensi kertaa Esmon toimintaan. Olin mm. vuonna 2017 mukana Aino Ackté-oopperassa kuoron riveissä sekä vuonna 2018 solistina Pääsiäisajan musiikkia -konsertissa.

Sittemmin tieni vei pääkaupunkiseudulle ja Metropolia Ammattikorkeakouluun, mutta olen kyllä törmäillyt vähän väliä esmolaisiin milloin missäkin käänteissä. Ja niin se vain Savonlinnakin vetää aina vain puoleensa! Olikin suuri ilo, kun minua pyydettiin mukaan tähän uuteen produktioon!

Elinan surma on upea ja traaginen tarina ja Merikannon sävelkieli tekee siitä vielä entistä syvemmän ja kauniimman. Eivätpä osanneet kylän naiset ennustaa, mitä iloisesta hääuutisesta voisikaan vielä seurata... vaan kyllähän juoruille aina aihetta löytyi!

Tällä hetkellä viimeistelen pedagogiopintojani ja teen tiivistä yhteistyötä pianisti Pinja Ukkolan kanssa erityisesti liedmusiikin parissa. Pandemiasta huolimatta viimeiset kaksi vuotta ovat olleet musiikillisesti mielenkiintoisia, sillä pääsin vuonna 2020 laulamaan Adinan roolin G. Donizettin Lemmenjuoma-oopperassa (OperaExtravaganza) Italiassa ja vuonna 2021 kilpailin Timo Mustakallio -laulukilpailuissa sekä Helsinki Lied -kilpailussa. Syksyä on myös piristänyt E. Rautavaaran Auringon talo -ooppera (Metropolia AMK), jossa lauloin Irenen roolin. Rautavaaran jälkeen on kyllä mahtavaa saada jatkaa suomalaisen oopperan parissa!"

 

Maria Mentu - Rouva Linnunpää

"Olen savolaislähtöinen mezzosopraano, valmistunut ortodoksiseksi kanttoriksi Joensuun Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2015 ja asettunut perheeni kanssa Mikkeliin viitisen vuotta sitten.

Mikkelin lämminhenkinen musiikkiopisto ja kokoaan rikkaampi kulttuuritarjonta viehättivät minua alusta asti, ja päädyin pian syventämään lauluopintojani Päivi Virolainen-Kalpion ohjauksessa.
Tällä hetkellä suoritan kanttorin-työn ohessa musiikkipedagogin amk-tutkintoa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Mikkelistä käsin.
Valmistun laulun instrumenttiopettajaksi näillä näkymin vuoden 2023 aikana.

Tulevassa Elinan surma -oopperassa minut nähdään rouva Linnunpään roolissa. Olen roolista kovasti innoissani paitsi siksi, että se on ensimmäinen ooppera, jossa saan olla mukana, myös siksi, että pääsen
ylpeänä osaksi uuden kotipaikkakuntani oopperaproduktiota! Se on siis minulle eräänlainen mikkeliläistymisen virstanpylväs."

Suomelan Isäntä -Riku Palomäki

Maakuntatasolla Elinan surma -hanke on laaja yhteistyöproduktio Etelä-Savon alueella ammattilaisten, kulttuurialan opiskelijoiden ja intohimoisten musiikin harrastajien välillä.

Hankkeessa ovat ESMO ry:n laulajien lisäksi mukana Mikkelin ja Lappeenrannan orkesterit kapellimestarinsa Erkki Lasonpalon kanssa, elokuvaohjaaja Markku Pölönen ja assistenttinsa Marianna Metsälampi, Kouvolan kaupunginteatterin päämaskeeraaja Janita Rikkola, valoteknikko Ville Keinänen, kuoronjohtaja Matti Makkonen ja korrepetiittorit Mirva Helske ja Saki Kono, joista ensimmäinen on myös hankkeen tuottaja. Apulaiskapellimestarina harjoituksissa toimi Josh Baker ja tuotannossa mukana on ollut Mikkelin kaupunginorkesterin intendentti Jaakko Antila.

Koulutus- ja harrastuskentältä mukana on lauluyhtye Evenio, Mikkelin musiikkiopiston laulunopiskelijoita, Savonlinna-kuoro ja Savonlinnan taidelukion OMUTE-opiskelijoita sekä lavastuksesta ja puvustuksesta vastannut Anne Peltosen johdolla SamiEdun koulutusyksikkö.

Hankkeen suojelija on säveltäjä Aulis Sallinen.

 

ERKKI LASONPALO - Kapellimestari

 

Erkki Lasonpalon kapellimestariopinnot alkoivat Jorma Panulan nuorisokapellimestariluokalla vuonna 2007. Vuodesta 2008 opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla professori Leif Segerstamin johdolla. Keväällä 2011 Wegelius-säätiö myönsi Lasonpalolle tunnustusapurahan orkesterijohdon opiskelun johdosta. Kapellimestaridiplomin Lasonpalo suoritti keväällä 2012 erinomaisin arvosanoin.

Lasonpalo on vieraillut diplominsa jälkeen Turun, Helsingin, Lappeenrannan, Tampereen, Lahden, Oulun, Kuopion, Vaasan, Porin ja Jyväskylän kaupunginorkestereissa, Tapiola Sinfonietassa, Lapin ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkestereissa, Kokkolan Oopperassa sekä Suomen Kansallisoopperassa. Mikkelin kaupunginorkesterin edessä hänet on nähty viime vuosina toistuvasti.

Lasonpalo toimii Heinäveden musiikkipäivien taiteellisena johtajana, Kemin kaupunginorkesterin pääkapellimestarina sekä vasta perustetun Helsingin Koomisen Oopperan pääkapellimestarina. Syksystä 2017 lähtien hän on Mikkelin kaupunginorkesterin taiteellinen partneri.

Viulunsoittoa Lasonpalo opiskeli ensin Lahden konservatoriossa Pertti Sutisen johdolla. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli viulua vuodesta 2004 prof. Mi-Kyung Leen, Päivyt Mellerin, prof. Réka Szilvayn ja Tero Latvalan johdolla. Hän on toinen viulisti Postiglione jousikvartetissa, joka voitti kesällä 2009 kansainvälisen Night and Sun jousikvartettikilpailun.

 

SAIMAA SINFONIETTA - Orkesteri

 

Saimaa sinfonietta koostuu Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkestereista. 

Mikkelin kaupunginorkesteri perustettiin vuonna 1903, mikä tekee orkesterista Suomen 3. vanhimman. Vuodesta 1990 Mikkelin kaupunginorkesteri on toiminut 12 jousisoittajan vahvuisena kokoonpanona. Ylikapellimestareina ja taiteellisina partnereina ovat toimineen mm. Sasha Mäkilä, Daniel Raiskin ja Erkki Lasonpalo, joka on toiminut orkesterin pääkapellimestarina vuodesta 2020 alkaen. Intendenttinä oopperaproduktion aikana on toimii Jaakko Antila.

Soittajisto on keskittynyt jousiorkesterille sävellettyyn musiikkiin ja on tullut tunnetuksi yhteistyöstään lukuisten suomalaisten ja kansainvälisten säveltäjien kanssa. Yhteiskonsertit muiden orkestereiden kanssa, kuten nyt Saimaa Sinfonietta -nimellä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa, ovat vakiintuneet osaksi soittajiston toimintaa.

Mikkelin kaupunginorkesteri on tehnyt kiertueita mm. Etelä-Koreaan ja Kiiinaan. Vuonna 2013 orkesteri esiintyi maineikkaalla The Great Mountains Music Festivalilla Etelä-Koreassa, ja sai Latin Grammy Award -palkintoehdokkuuden kapellimestari José Serebrierin johtamalla Adagio-levyllä. Konserttiensa suorat internet-lähetykset orkesteri aloitti yhteistyössä E-concerthouse-portaalin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 2014. Maaliskuussa 2015 orkesteri teki Sibeliuksen juhlavuoteen liittyen konserttikiertueen Etelä-Koreaan ja Kiinaan.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri aloitti toimintansa 1909 ja siinä on 21 päätoimista muusikkoa. Vuonna 2020 orkesterin taiteellisena johtajana aloitti Erkki Lasonpalo ja päävierailijana Vytautas Lukočius.

Orkesterin monipuolinen ohjelmisto vaihtelee kamarimusiikista sinfonioihin, klassisesta viihteeseen ja vanhasta uusimpaan musiikkiin. 
Lappeenrannan kaupunginorkesteri konsertoi useita kertoja kaudessa Saimaa Sinfoniettana Mikkelin orkesterin kanssa Saimaan alueella ja tekee laajasti yhteistyötä maakunnassa myös Rakuunasoittokunnan, Etelä-Karjalan klassisen kuoron ja Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Kotimaan lisäksi orkesteri on konsertoinut useasti ulkomailla eri festivaaleilla ja konserttisaleissa.

 

 

 

 

Kuoro

 

Elinan surma -oopperan kuoro on koottu mikkeliläisestä lauluyhtye Eveniosta, Mikkelin musiikkiopiston kuoron laulajista sekä Savonlinna-kuoron ja muutamista Savonlinnan taidelukion ooppera- ja musiikkiteatterilinjan (OMUTE) laulajista. 

"Evenio on Mikkelin musiikkiopiston lauluyhtye, 10-henkinen ryhmä ihania ihmisiä, jotka rakastavat laulamista. Repertuaarimme on monipuolinen ja laaja. Jos jostakin laulusta ei ole sopivaa sovitusta, sellainen tehdään." kuvailee Evenio -lauluyhtye itseään. Oopperaproduktiossa Eveniosta ovat mukana Anu Taivalantti, Päivi Juopperi, Tanja Kuismala-Kähäri, Katja Parkkinen, Kirsi Suovalkama, Saara Kuhanen, Pekka Lampila ja Lassi Suihkonen. Jäsenistö koostuu musiikin ammattilaisista ja harrastajista. Mikkelistä Elinan surmassa on mukana myös Jukka Korhosen johtaman Mikkelin musiikkiopiston kuoron laulajia. 

Savonlinna-kuoro on haasteelliseen musiikkiin keskittyvä ja korkeaan laatuun pyrkivä sekakuoro, jota johtaa Matti Makkonen. Ohjelmistoprofiili pitää sisällään niin orkesterisäestyksellisiä teoksia kuin myös eri aikakausien keskeistä a cappella -ohjelmistoa viihdemusiikkia unohtamatta.

Savonlinnan taidelukion OMUTE-linjan laulajat tutustuvat opinnoissa musiikkiteatterin muotoihin, mm. oopperan ja musikaalien maailmaan harjoitellen vuosittain erilaisia ooppera- ja musiikkiteatteriproduktioita. 

Saimaa sinfonietta

 

Mikkelin kaupunginorkesterin sivut löytyvät täältä
Lappeenrannan kaupunginorkesterin sivut löytyvät täältä

 

Lehtijuttuja

 

"Tässä oopperassa on hirvittävän vahvoja naisia" -Markku Pölösen haastattelu Länsi-Savossa 19.2.2023 (tilaajille).

"Wagneria ja suomalaisuutta" -Rondon artikkeli 29.1.2023.

Mestariohjaaja laittoi kuorolaiset ulisemaan -artikkeli Elinan surman harjoituksista Itä-Savossa 22.1.2023 (tilaajille).

Mikkelin kaupunkilehden artikkeli Mikkelin kaupunginorkesterin kaudesta 28.12.2022.

"Minä olen oikea naishirviö, aivan kamala tyyppi" -Anu Ontrosen haastattelu Itä-Savossa 26.12.2021 (tilaajille).

Ylen artikkeli Elinan surmasta 13.5.2020
Helsingin sanomien tiedote Elinan surmasta 13.5.2020.

 

Liput oopperaan löytyvät Lippu.fi:n sivuilta, täältä.

 

Lämmin kiitos kaikille tahoille, jotka ovat mahdollistaneet oopperahankkeemme toteuttamisen! 

Suuri kiitos tuestanne Etelä-Savon Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus, Musiikin edistämiskeskus ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto!
Kiitos kulttuurihankkeille osoittamastanne tuesta Juvan Kulttuuriyhdistys, Suur-Savon Osuuspankki, Rantasalmen Osuuspankki, Savo-Karjalan Lähi-Tapiola ja Suur-Savon Sähkö! Kiitos tuesta tiedotuksen ja markkinoinnin kanssa Suur-Savon S-ryhmä. Kiitos tuestanne Savonlinnakuorolle, Olvi-säätiö!

Kiitos tavaratalo Carlson Mikkeli ja K-market Pikantti ihanasta konkreettisesta avustanne hankkeen toteutuksessa!  

Tapahtumat


Merikanto-festivaali 2024

Oskar Merikannon kuolemasta tulee 17.2.2024 kuluneeksi 100 vuotta. Esmo ry juhlistaa tätä neljän konsertin festivaalikiertueella. Helmikuussa järjestettävissä konserteissa  kuullaan säveltäjän rakastetuimpia lauluja, duettoja ja
soitinkappaleita sekä hieman harvinaisempia helmiä. 


 Konsertin laulusolisteina loistavat sopraano Mari Karjalainen, joka on tuttu mm. ESMO ry:n edellisen suuproduktion, Oskar Merikannon Elinan surma- oopperan nimiroolista,sekä kansainvälistä uraa tekevä mezzosopraano, viimeksi Suomessa Kansallisoopperan Verdin Requiemissä kuultu  Maiju Vaahtoluoto. ESMO Ensemblessä soittavat kamaripianistina tunnettu Mirva Helske sekä useissa mm. savonlinnalaislähtöisissä yhtyeissä ja levytyksillä vaikuttavat viulisti Susanna Mieskonen-
Makkonen ja sellisti Matti Makkonen. Sovitukset konsertin kappaleista pianotriolle ovat Matti
Makkosen käsialaa. 


17.2 klo 16 Mäntyharjun kirkko, vapaa pääsy


18.2 klo 17  Imatran konserttihovi, liput 30€ (ennakkoon Ticketmaster.fi), konsertissa väliaika


23.2 klo 18 Kangasniemi-sali, liput 10€ ovelta


24.2 klo 16 Helkiö-sali, Lappeenrannan musiikkiopisto, liput 20€ (ennakkoon nettilippu.fi)


 

ROSSINI: PETITE MESSE SOLENNELLE

Juvan kirkossa 21.7.2023 klo 19

ROSSINI: PETITE MESSE SOLENNELLE


MATTI MAKKONEN, kapellimestari
HELIANNA HERKKOLA,  sopraano
ANU ONTRONEN, altto
JUSSI MYLLYS, tenori
JOONAS ORRAIN, basso
KIRSI LAAMANEN, harmonikka
JENNA RISTILÄ, piano
MAIJA TEIKARI, piano
ESMO juhlakuoro
Klo 19:00 Juvan kirkko

Gioachino Rossinin vaikuttava suurteos Petite messe solennelle avaa Joroisten Musiikkipäivät komeassa Juvan kirkossa. Teoksen johtaa kapellimestari Matti Makkonen. Solisteina teoksessa kuullaan oopperalaulajat Helianna Herkkola, Anu Ontronen, Joonas Orrain ja Jussi Myllys. Yhtyeessä soittavat pianistit Jenna Ristilä ja Maija Teikari, sekä harmonikkataiteilija Kirsi Laamanen ja kuorona on ESMO Juhhlakuoro, jonka ensiesiintyminen oli Elinan surma –oopperassa keväällä 2023. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon Musiikkiteatteri- ja Oopperayhdistys ESMO:n kanssa. 



Gioachino Rossini sävelsi Petite messe solennellen vuonna 1863, kun hänen viimeisen oopperansa kirjoittamisesta oli kulunut 34 vuotta. Rossini ja hänen vaimonsa viihdyttivät ystäväpiiriä kutsutilaisuuksissa, joihin hän sävelsi kamarimusiikkiteoksia. Nämä olivat usein lauluja, joita säveltäjä kutsui vanhuuden synneikseen. Petite messe solennellea hän kuvaili viimeiseksi péchés de vieillessekseen. Messu esitettiin ensimmäisen kerran 14.3.1864 parin uudessa kodissa Pariisissa.



Messu on rakentunut useista laajemmista osista Missa solemnis -perinteen mukaisesti, mutta säveltäjä nimesi teoksen ironisesti pieneksi. Alkuperäinen teos oli kirjoitettu kahdelletoista laulajalle, kahdelle pianolle ja harmonille. Laulajista neljä toimi solisteina. Esiintyjiä on alhainen määrä verrattuna tuon ajan tyypillisiin kirkollisten suurteosten kokoonpanoihin. Kaksi pianoa ja harmoni kuului napolilaiseen 1700-luvun cembaloperinteeseen.
Kolme vuotta ensiesityksen jälkeen, Rossini orkestroi hienovaraisesti Petite messe solennellen, osittain peläten, että muut tekisivät sen joka tapauksessa hänen kuolemansa jälkeen. Koska hän ei pitänyt katedraalin poikakuorojen äänestä, hän pyysi paavilta lupaa esittää teoksen naisäänillä kirkossa. Kun hänen pyyntönsä hylättiin, hän vaati, että orkesteriversio esitettäisiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Säveltäjä suosi kuitenkin kamarimusiikkiversiota.


Messu esitettiin julkisesti ensimmäisen kerran kolme kuukautta säveltäjän kuoleman jälkeen vuonna 1869. Samana vuonna julkaistiin sekä orkesteri- että pianoversiot, joista toinen piano jätettiin pois. Vasta 1980 julkaistiin jälleen säveltäjälle uskollinen partituuri, joissa oli kaksi piano-osuutta
 
Tähän konserttiin saat S-Etukortilla hintaluokkien 1 ja 2 liput vihreään hintaan. Näytäthän S-Etukorttisi konsertin ovella.
 
Kesto: 1 h 20 min / ei väliaikaa 
Hinta 30 € / 40 € / 50 €

Oskar Merikannon Elinan surma -ooppera

ELINAN SURMA -OOPPERAN NÄYTÖKSET
la 4.3.2023 klo 18, Mikaeli (ensi-ilta)
pe 10.3.2022 klo 19, Mikaeli
la 11.3.2022 klo 18, Mikaeli
ti 14.3.2023 klo 19, Savonlinnan teatteri


Sävellys: Oskar Merikanto
Libretto: Jalmari Finne


Kapellimestari: Erkki Lasonpalo ja assistenttinsa Josh Baker
Orkesteri: Saimaa Sinfonietta
Ohjaus: Markku Pölönen
Ohjaajan assistentti: Marianna Metsälampi
Korrepetitio: Mirva Helske & Saki Kono
Puvut ja Lavastus: Anne Peltonen & SamiEdun koulutusyksikkö
Maskeeraus: Janika Rikkola
Valoteknikko: Ville Keinänen


Rooleissa:
Anu Ontronen, mezzosopraano
Heikki Kilpeläinen, baritoni
Mari Karjalainen, sopraano
Eero Lasorla, tenori


Muissa rooleissa:
Samuli Hyvärinen, Laura Heinonen, Maija Rautakoski, Maria Mentu, Riku Palomäki


Kuoro:
Lauluyhtye Evenio, Savonlinna-kuoro, Mikkelin musiikkiopiston ja Juvan kamarikuoron laulajia ja Savonlinnan Taidelukion oppilaita.


Tuotanto:
Etelä-Savon Musiikkiteatteri- ja Oopperayhdistys, ESMO ry
Tuottaja: Mirva Helske
Yhteistyössä: Mikkelin kaupunginorkesteri & Jaakko Antila


Liput: Lippu.fi
LIPUT 53 € ja S-ETUKORTILLA 50 € (ei ensi-ilta)


Huom! Myynnissä on järjestäjien kautta myös rajoitettu määrä ryhmälippuja. Kysy lisää sähköpostitse: info@esmory.fi.

Syntisten laulujen ilta

Teatterilauluja aikuisille

29.7.2021 klo 19.00


Kulttuurikellarilla, Savonlinnassa


säveltäjät mm. Chydenius, Edelmann, Kähärä, Weill, Holländer, Mackeben… 


Esiintyjinä sopraano Laura Heinonen ja baritoni Joonas Asikainen sekä pianisti Jukka Nykänen

Topelius nyt! –satuooppera

14.7. klo 11 ja 14


Kulttuurikellari, Savonlinna


Esiintyjät: Joonas Asikainen, Mari Karjalainen ja Jenna ristilä
Ohjaus: Lija Fischer
Sävellys: Mika Siekkinen
Käsikirjoitus: Joonas Asikainen, Mari Karjalainen ja Lija Fischer
Lavastus ja Pukusuunnittelu: Veera-Maija Murtola

Aino Ackté –ooppera

Ilmajoen Musiikkijuhlilla

Sävellys: Ilkka Kuusisto
Libretto: Pentti Savolainen, Juha Kordelin
Ohjaus: Juulia Tapola
Kapellimestari: Jonas Rannila
Koreografi: Elina Orpana Lavastaja
Pukusuunnittelija: Anne Peltonen


Rooleissa:
Marjukka Tepponen: Aino Ackté
Jaakko Kortekangas: Duvernoy, laulunopettaja
Joonas Asikainen: Albert Edelfelt
Heikki Halinen Heikki Renvall
Hannu Forsberg Beecham: Covent Gardenin johtaja
Aki Alamikkotervo: Oskar Merikanto / Bruno Jalander
Essi Luttinen: Emmy Achté / Glory Leppänen
Timo Turunen: Edward Fazer -kustantaja / Pariisilainen Laulukilpailun raatilainen
Niall Chorell: Wäinö Sola / Gailhard
Pariisin Oopperan johtaja
Saara Silvennoinen: Duvernoyn palvelijatar
Hanna Seppänen: Pariisilainen Laulukilpailun raatilainen,
Minna Raassina: Pariisilainen Laulukilpailun raatilainen
Juhana Kotilainen: Raadin sihteeri
Sampo-Elias Asikainen: Santarmi-venäläinen / Pariisilainen


Ilmajoen Oopperakuoro:
Sopraano: Haapanen Marika, Hölsö Veera, Järvinen-Leiwo Maarit, Kantola Katri, Lampela Katariina, Lehtiniemi Annina, Liikaoja Jenni, Mäki Katriina, Pienimäki Tarja, Reinman Leena, Seppä-Ritola Noora, Vekola Anu, Verho Eeva, Vuokila Anne

Altto: Horppu Riikka, Jokela Pirjo, Jortikka Vuokko, Koivukangas Maarit, Koivuluoma Päivi, Koskenkorva Mira, Koski Elina, Koskiahde Inka, Mehtälä Lea, Rissanen Anni, Syväniemi Maria, Virtanen Linnea, Vuorento Marjut 

Tenori: Antila Hannu, Jaakonaho Jari, Kangas Kyösti, Kinnunen Markus, Kuhalampi Kimmo, Malkamäki Juhani, Sankola Tapani, Tuupainen Marko, Weckström Stefan

Basso: Heiniö Sampsa, Kahilakoski Esa, Kiekara Romeo, Lind Seppo, Luoma Veeti, Oksanen Jyrki, Peltola Heikki, Rajala Mika, Rossinen Juha, Ruismäki Asko, Taipale Antero, Virtanen Isto, Yli-Penttilä Martti 


Oopperan lapsi- ja nuorisokuoro:
Bergström Mia-Maria, Fält Johan, Gherman Elina, Haapamäki Nea, Hietanen Miina, Hietarinta Heta, Juupaluoma Anu, Juupaluoma Sanna, Kantola Tuuli, Kivimäki Jalmari, Kivinen Niilas, Koivisto Hilmaliina, Koivukangas Aino, Koivulahti Kiia, Koskenkorva Taimi, Lampinen Mikko, Lassila Eemeli, Lehto Venla, Löppönen Laura, Möykkynen Veikka, Ojala Sofia, Parvi Veeti, Polvi Johanna, Pöytälaakso Petra, Rantanen Aino, Rajala Laura, Rinne Misa, Rintala Ellen, Ritola Aili-Omena, Saarenpää Elviira, Saarinen Frans, Soini Topias, Tuikka Ada, Uusimäki Minttu, Varpuluoma Venla

Uppo-Nalle unelmoi –musiikkisatu

Lapsille ja lestenmielisille tarjoiltiin ihastuttava tarina Savonlinnasalissa kesällä 2018

Sävellys: Matti Makkonen
Teksti: Elina Karjalainen
Ohjaus ja dramaturgia: Kira Boesen
Koreografia: Elina Orpana
Skenografi: Anne Peltonen
Valot ja ääni: Jarmo Kaartinen


Uppo-Nalle: Joonas Orrain
Reeta: Päivi Pylvänäinen
Kumma-Nalle: Elina Orpana


ESMO-ensemble:
Viulu: Susanna Mieskonen-Makkonen
Sello: Matti Makkonen
Harmonikka: Kirsi Laamanen
Piano: Maija Teikari


Uppo-Nalle unelmoi –musiikkisatua tukemassa: Alfred Kordelinin säätiö, OLVI- säätiö, Taike sekä Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon Rahasto.


Yhteistyössä teosta toteuttamassa ovat Samiedu, Savonlinnan Taidelukio, Savonlinnan Oopperajuhlat, Osuuskauppa Suur-Savo, Savonlinnasali

Pääsiäisajan musiikkia

Ilkka Kuusisto: Aino Acté

Sävellys: Ilkka Kuusisto
Libretto: Pentti Savolainen ja Juha Kandolin
Libreton muokkaus: Martina Roos

Musiikinjohto: Jonas Rannila
Ohjaus: Juulia Tapola
Koreografi: Elina Orpana
Puvut ja Lavastus: Anne Peltonen

Rooleissa:
Aino Ackté: Päivi Pylvänäinen
Albert Edelfelt: Joonas Asikainen
Emmy: Anu Ontronen
Heikki Renwall: Heikki Halinen

Muissa rooleissa mm:
Hannu Forsberg, Niall Chorell, Juha Kotilainen, Timo Turunen, Jari Pylväinen,
Juhana Kotilainen, Saara Silvennoinen, Sampo-Elias Asikainen, Minna Raassina,
Hanna Seppänen.

Kuoro:
Savonlinna-kuoro, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampuksen laulajia
Savonlinnan Taidelukion, Ooppera/Musiikkiteatterikoulutuksen laulajia.

Tuotanto:
Etelä-Savon Muisiikkiteatteri- ja Oopperayhdistys, ESMO ry.

Joulukonsertti 2016

Pieni Punahilkka - Satuooppera

Media

Kuvat

Aino Ackté: Aino Ackté (Päivi Pylvänäinen), Edvard Fazerin (Timo Turunto) ja Heikki Renvallin (Heikki Halinen) seurassa.
Kumma sanoo Tahdon (Elina Lindroos, Päivi Pylvänäinen ja Joonas Orrain), Uppo-Nalle unelmoi 2018, Kuva: Antti Tiihonen
Reetta huomaa kumman (Elina Lindroos, Päivi Pylvänäinen ja Joonas Orrain), Uppo-Nalle unelmoi 2018, Kuva: Antti Tiihonen
Oskar Merikannon käsinkirjottama nuotti oopperasta Elinan surma
Uppo-Nalle kuulee ääniä (Joonas Orrain) Uppo-Nalle 2018. kuva: Antti Tiihonen
UppoNalle ja Reeta leikkii merileikkejä (Päivi Pylvänäinen ja Joonas Orrain) Uppo-Nalle unelmoi 2018. Kuva: Antti Tiihonen
Aino (Päivi Pylvänäinen) maailmaa valloittamassa, Aino Ackté 2017. Kuva: Antti Tiihonen
Aino (Päivi Pylvänäinen) lähdössä maailmalle, Aino Ackté 2017. Kuva Sampo Luukkainen
Emmy Achté (Anu Ontronen) flyygelin ääressä oopperassa, Aino Ackté 2017.
Aino (Päivi Pylvänäinen) voittaa laulukilpailut, Aino Ackté 2017. Kuva Sampo Luukkainen
Emmy (Anu Ontronen) ja Duvernouy (Juha Kotilainen) puhumassa laulutekniikasta, Aino Ackté 2017.
Beecham (Hannu Forsberg) toivottaa Ainolle (Päivi Pylvänäinen) hyvää jatkoa Lontoossa, Aino Ackté 2017. Kuva Sampo Luukkainen
Punahilkka (Sanna Matinniemi) ja Susi (Markus Suihkonen), Pieni Punahilkka 2016. Kuva Hannu Luostarinen
Mummi (Maiju Vaahtoluoto) ja Punahilkka (Sanna Matinniemi), Pieni Punahilkka 2016. Kuva Hannu Luostarinen
Metsästäjä (Sampo Haapaniemi) ja Mummi (Maiju Vaahtoluoto), Pieni Punahilkka 2016. Kuva Hannu Luostarinen
Mummi (Maiju Vaahtoluoto) ja kilit (Maria Bertus, Hanna Seppänen, Saara Silvennoinen ja Mari Karjalainen) sekä pioneeripuput (Rikka Littunen, Suvi Nieminen, Eveliina Raaska), Pieni Punahilkka 2016. Kuva Hannu Luostarinen
uKissa (Päivi Pylvänäinen) ja Mummi (Maiju Vaahtoluoto), Pieni Punahilkka 2016. Kuva Hannu Luostarinen
Rossinin Petite messe solennelle Juvan kirkossa 21.7.2023 yhteistyössä Joroisten Musiikkipäivien kanssa. Kuvassa kapellimestari Matti Makkonen, solistit Joonas Orrain, Jussi Myllys, Helianna Herkkola ja Anu Ontronen, pianistit Maija Teikari ja Jenna Ristilä, sekä ESMO Juhlakuoro.

Video

Someooppera, kausi 1: Koronapäiväkirja, jakso 1/4Someooppera, kausi 1: Koronapäiväkirja, jakso 2/4Someooppera, kausi 1: Koronapäiväkirja, jakso 3/4Someooppera, kausi 1: Koronapäiväkirja, jakso 4/4Someooppera, kausi 2: Uusi Normaali, jakso 1/4Someooppera, kausi 2: Uusi Normaali, jakso 2/4Someooppera, kausi 2: Uusi Normaali, jakso 3/4Someooppera, kausi 2: Uusi Normaali, jakso 4/4

Logot

Lataa logo .pdf tai .eps
valkoinen .pdf tai .eps
musta .pdf tai .eps

Lataa tekstilogo .pdf tai .eps
valkoinen.pdf tai .eps
musta .pdf tai .eps

Yhdistys

Heinäkuussa 2015 perustetun Etelä-Savon Ooppera- ja musiikkiteatteriyhdistys, ESMO ry:n puheenjohtajana toimii Mari Karjalainen tiiviissä yhteistyössä varapuheenjohtaja Matti Makkosen sekä muun hallituksen, Jenna Ristilän, Mirva Helskeen, Anu Ontrosen sekä Heikki Kilpeläisen kanssa.

ESMO ry rikastuttaa Etelä-Savon alueen kulttuuritarjontaa samalla kun se tarjoaa töitä kulttuuriosaajille omalla kotiseudullaan. Ooppera- ja musiikkiteatteri on koettu hyvänä muotona tuoda yhteen alueella toimivat kulttuurialan ammattilaiset ja harrastajat, niin nuoret kuin vanhatkin kokoamaan voimansa yhteen ja luomaan jotain sellaista, joka vaikuttaa suoraan alueen viihtyvyyteen. Ooppera ja musiikkiteatteri ei tarjoa näkyvyyttä ja työtä pelkästään musiikin parissa työskenteleville vaan myös kuvataiteen, lavastuksen, puvustuksen sekä muun visuaalisen taiteen parissa työskenteleville kulttuurialan ammattilaisille. Tarkoitus ei ole käyttää pelkästään alueella asuvia ihmisiä, vaan tuoda myös alueelta kotoisin olevia huippuammattilaisia rikastuttamaan omalla ammattitaidollaan alueen kulttuuritarjontaa.

Yhdistyksen ensimmäinen tuotanto oli Hannu ja Kerttu –satuooppera (Humperdinck) Melartin- salissa Savonlinnassa, jonka jälkeen tuotannossa on ollut myös muita satuoopperaoita, kuten Pieni Punahilkka (Pauer) ja Uppo-Nalle unelmoi (Makkonen). Yhdistys tuottaa satuoopperoiden lisäksi vuosittain konsertteja erilaisille foorumeille. Suurimaksi tuotannoksi ESMO ry:n tähänastisessa historiassa voidaan pitää Aino Ackté –oopperaa (Kuusisto), joka sai ensi-iltansa Savonlinnasalissa Suomi100 vuonna 2017. Esitys herätti mielenkiintoa ja sai paljon positiivista palautetta. Ilmajoen Musiikkijuhlat kutsuivat Aino Ackté –oopperan vierailemaan luokseen kesällä 2019.

Vuonna 2023 ESMO ry esitti Oskar Merikannon harvoin esitetyn oopperan Elinan surma. Teoksen ensi-ilta oli 4.3.2022 Mikkelissä. 

ESMO ry:n toimintaa ovat olleet vuosien saatossa tukemassa mm. Etelä-Savon Kulttuurirahasto, Taike, MES, Alfred Kordelinin säätiö, Olvi-säätiö, Martti Talvela –säätiö, Savonlinnan kaupunki.

Hallitus:
Mari Karjalainen, puheenjohtaja
Matti Makkonen, varapuheenjohtaja
Heikki Kilpeläinen, rahastonhoitaja
Mirva Helske
Anu Ontronen
Jenna Ristilä, sihteeri

info@esmory.fi
Y-tunnus: 2703297-7


Lataa yhdistyksen säännöt

Liity jäseneksi

Mikäli olet kiinnostunut olemaan mukana ESMO ry:n toiminnassa, voit halutessasi liittyä yhdistyksemme jäseneksi tai kannatusjäseneksi. Jäsenmaksut vuonna 2019-2020 ovat:

  • opiskelijajäsen 10€
  • varsinaiselta jäseneltä 20€
  • kannatusjäseneltä 200€